23. lokakuuta 2011

Päivä Annin kanssa

Lauantai oli kyllä kokonaisuudessaan mahtava päivä! Eilinen päivä alkoi siis shoppailureissulla Annin kanssa Tukholman keskustassa. Tapasimme Åhlénsin kulmalla ja lähdimme siitä koluamaan Drottninggatanin ja Sveavägin liikkeiden valikoimia. Löysimme molemmat yhtä sun toista, niin kuin Tukholmassa pakostakin löytää. Kesken ostosreissun pysähdyimme Sergelin torin laidalle kahville mukavaan pikkukahvilaan. Makeanhimo pääsi yllättämään, joten valitsin maitokahvini rinnalle uunituoreen mustikkamuffinssin, joka oli vielä lämmin, ah.


Anni on siis uusi tuttavuuteni, joka asuu Tukholmassa ja työskentelee täällä. Tutustuin Anniin jo Suomessa yhteisen ystävän kautta. On kyllä mukavaa, että on joku samanhenkinen tuttu täällä jo valmiiksi, niin sopeutuminenkin on varmasti helpompaa. Minulla kun ei juurikaan Tukholmassa tuttuja ole.


Shoppailujen ja kahvittelujen jälkeen otimme lähijunan Sollentunaan, jossa asun. Esittelin Annille uutta kotiani ja kävimme läpi ostoksiamme. Olisin voinut ostaa vaikka kaikki kaupat tyhjiksi, sillä täällä valikoimaa riittää! Piti kuitenkin hillitä itseäni, sillä tulen viettämään täällä seuraavat kaksi kuukautta, joten uskon ettei lompakkoni salli kuitenkaan aivan kaikkea. Tässä kuitenkin mukaan tarttuneita saaliita:


Ihan kivoja, eikö?

Koska en ole koskaan ollut Tukholmassa ulkona, päätimme Annin kanssa korjata tämän vääryyden ja suunnata illalla uudelle Amnesia -nimiselle klubille. Istuimme aluksi iltaa Annin luona St. Eriksplanilla, jossa hän asuu kämppiksensä Miran kanssa. Heillä oli tosi ihastuttava asunto aivan keskustan tuntumassa. Siitä oli lyhyt kävelymatka määränpäähämme Amnesiaan, joka sijaitsi Blekholmsterassenilla. Pidin paikasta ja ilta sujui kaikin puolin mukavasti. Eroavaisuudet Suomen baareihin olivat oikeastaan vain positiivisia. Oli mukavaa vaihtelua, että baarissa oli niin siistiä, eikä tarvinnut kahlata lasinsirujen ja roskien seassa. Päinvastoin, siivoojat kiertelivät Amnesiassa, jopa tanssilattialla oli jatkuvasti joku lakaisemassa lattiaa. Ihmiset eivät myöskään olleet suomalaisessa räkäkännissä, vaan heillä oli sivistynyt pieni hiprakka päällä ja moni taisi olla kokonaan juomatta. Kukaan ei tapellut, kukaan ei oksennellut, kukaan ei käyttäytynyt sopimattomasti - aivan eri meininki siis kuin Helsingin baareissa.



Baarissa pyöri myös valokuvaaja, joka nappasi minusta ja Annista kuvan. Löysin kuvan Amnesian nettisivuilta. 

 Nyt on kuitenkin juhlimiset juhlittu! Huomenna alkaa nimittäin työharjoitteluni, joten arkihan siinä tulee väkisinkin vastaan. Herätyskello tulee soimaan klo 6:15 ja sitten valmiina oppimaan uutta! Huominen päivä tulee olemaan varmaan äärimmäisen informaatiovyöryinen, joten yritän nukkua hyvät yöunet, jotta olen sitten huomenna hyvässä terässä oppimaan uutta työtä.

Nyt on iltalenkin aika ja sitten uni saa mun puolesta tulla. Öitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti